Pieni paratiisi

Ei kai uuden asunnon kaaos ole pysyvä olotila? Työt alkoivat samaan syssyyn sellaisella rysäyksellä, että kotona tekisi vain mieli nostaa jalat ylös. Ellei siis kaikki illat menisi töiden parissa. En tykkää.

Mutta tässä teille jotain mistä tykkään! Vierailin juuri ennen muuttoa pienessä paratiisissa, niin somalla siirtolapuutarhamökillä että oksat pois. Hitsit, valtasi melkein kademieli, mutta ystävälleni suon kyllä ilolla tuon kaiken ihanuuden, sen eteen on nimittäin nähty valtavasti vaivaa.

Laatikoita, teippiä ja kuplamuovia

Muuton koittaessa pientä ihmistä ehkä hieman kaduttaa että sitä pitääkin olla niin paljon KAIKKEA. Mies ehdotti ratkaisuksi pommia.

Ongelma ei ole suinkaan vain tavara, vaan myös paperit. Minä kun en ole mitään arkistoijatyyppiä. Laatikoittain selvittämättömiä lippulappusia. Edellisessä muutossa taisin "unohtaa" käydä läpi kyseisiä lipastonlaatikoita, joten nyt oli vain pakko.  Niinpä varsinainen pakkaaminen käynnistyi hitaasti.

Jossain vaiheessa tavaraa alkoi vihdoin päätyä jopa laatikoihin saakka!

Niin outoa muuttaa. Tämä on ollut hyvä asunto.