perjantai 23. maaliskuuta 2012

Mä tein sen!



Eli sain aikaiseksi ommella keittiönsohvaan patjanpäällisen. Huh huh, olipa urakka - ainakin ihmiselle joka on koskenut ompelukoneeseen viimeksi pari vuotta sitten! Materiaalina on miehen vanha pöytäliina (musta-valkoraidallinen tietty - onpa hällä niiiin hyvä maku! heh), ja onneksi löysimme laatikoista myös pienen palan samaa kangasta jatkokappaleeksi. Sopiva vetoketjukin löytyi omasta takaa, jostain se oli selvästi ratkottu irti joskus.






No eihän päällinen toki täydellinen ole. Pituutta tuli reilu sentti liikaa ja siksi se ei näytä kireältä patjan päällä. Mutta ei hätää: olin jo aiemmin hakenut Ikeasta harmaan taljan sohvalle, joten pienet kauneusvirheet eivät näy. Ihanan väriset tyynyt kruunaavat tämän alunperin ystävältäni Pialta saamani sohva (pinkit samettityynyt Hemtexistä, oranssinkirjavat kirjaillut tyynyt Thaimaasta, mustavalkoiset ommeltu itse Marimekon kankaasta). Itse sohvan voisi joskus maalata vaikka kiiltävällä vaaleanharmaalla. Mutta kyllä tää on näinkin hyvä - kiitos Pia, tykkään!



tiistai 20. maaliskuuta 2012

Kevätpäiväntasaus




Eilinen räntäsade veti kevättä kohti kirittävän mieleni maahan hetkeksi, mutta tänään ollaan ihan virallisestikin kevään puolella! Ja minä jälleen ajatuksissani jo kuokkimassa kasvimaata, viettämässä lokoisia hetkiä terassilla ja poimimassa omia tomaatteja ja basilikaa mozzarella-salaattiin.

Tilasin jo jokunen viikko sitten hyötykasviyhdistykseltä läjän siemeniä sekä kasvimaata että terassia silmälläpitäen, ja suurin osa on nyt vihdoin päässyt myös multiin ja esikasvamaan tuonne meidän saunan lauteille - sinne kun paistaa päivällä aurinko.




























Olenpas ollut yllättävän nokkela kun älysin säästää viime kesän valmiiden taimiostoksien kipot ja nimilaput. Mutta koska tuleva kesä tulee ylittämään viime kesän moninkertaisesti, ainakin lajimäärässä mitattuna, askartelin lisäksi sanomalehdestä useita kymmeniä pikku taimikipposia. Sairaslomalaisella on aikaa... Kippoihin on hellästi peitelty yrttien siemeniä, pensaskrassia, nukenkaulusta, asteria sekä kolmea tomaattilajiketta. Saas nähdä miten nuo tomaatit mahtavat onnistua, meidän terassille kun paistaa vain ilta-aurinko, ja tomaatti tykkää valosta ja lämmöstä. Tilannetta saattaa hieman parantaa pieni seinusta-kasvihuone, jonka tilasimme netin kautta. Sitä ei tosin pääse vielä tuonne hankeen pystyttämään.

Loput vihannekset ja kukat istutetaankin sitten suoraan maahan kunhan se lämpenee. Terassille on tulossa salaattiviljelykset, ehkä kasvatussäkissä, ja kasvimaalle perusvalikoima syötävää kuten porkkanaa, punajuurta, perunaa ja mansikoita, sekä reunapenkkiin koristeeksi ainakin päivänkakkaroita, unikoita ja kosmoskukkia. Haaveilen myös lempikukastani pionista - se pitänee hankkia kunnon taimena valmiina.

Ensi kertaa elämässäni pääsen siis kunnolla viljelyn makuun! Viime kesä antoi jo vähän esimakua kasvimaan pitämisestä. Olen itseasiassa jo teininä kasvatellut yrttejä (minulla oli valinnaisaineenakin koulussa maa- ja metsätalous sekä puutarhanhoito), ja Meikussa asuessani minulla oli kiva pieni partsi jonne mahtui vähän kasvejakin, mutta en ole tosiaankaan mikään viherpeukalo luojan armosta. Enemmän siis innokas kuin osaava. Ja jos näistä kasvatuksista ei tule mitään, niin aion kyllä turvautua lähipuutarhan taimiin suosiolla....






Olen tänä keväänä ollut kiltti myös huonekasveille, sillä VAIHDOIN MULLAT! Ensi kertaa vuosiin! Kasvit kieltämättä myös näyttivät "hieman" kärsiviltä - esimerkiksi fiikukseen iski talvella vihannespunkki, eikä peikonlehtikään ei ole tehnyt kunnon isoja lehtiä enää pitkään aikaan. Nyt kasveissani on taas elämää, jippii!





perjantai 16. maaliskuuta 2012

Inspiraatioksi

Olen leikkauksen vuoksi sairaslomalla reilun viikon, ja suunnitelmissa on ahkeroida erinäisiä keskeneräisiä asioita valmiiksi saakka - esimerkiksi keittiön sohvan patjanpäällinen. Mutta tänään on vasta ensimmäinen päivä, ja tokkuraisena jaksan lähinnä torkkua ja välillä istua tässä koneen äärellä. Olen löytänyt muutamia uusia inspiroivia blogejakin, kivaa! Tässä kuvavalikoimaa blogista La Maison d'Anna G ja pienet perustelut siitä mikä kuvassa inspiroi.


Tuo arkistokaappi on huikea! Ja jostain täytetyt eläimet ovat jollain oudolla tavalla kiehtovia - johtuneeko siitä että meillä on kotonakin ollut niitä isäpuoleni metsästysharrastuksen vuoksi.



Taulut. Konjakinvärinen nahka.


 Taulut. Tiililadotut kaakelit. Avohyllyt. Maustelokerikko.



Pukkijalat. Valoisuus. Värit!

 

Pariovet. Taulut. Taljat sohvalla. Hauska lamppu.

 

Kalanruotoparketti. Hieno nojatuoli. Mutta ennenkaikkea nuo huikeat rautalangasta väännetyt kasvot - mikä mieletön idea!

 

Ihanan värinen matto. Palaset-lokerikkoa muistuttava taso - oi miksi heitinkään teini-ikäisenä omat palaseni ROSKIKSEEN?! *huokaus*



Lelut. Värit.

 

No taulut tietty, ja muutenkin nuo kaikki kalusteet...



Jos tuonne sisällekin malttaa katsoa niin onhan tuo lamppukin varsin vekkuli. Mutta ennen kaikkea KEVÄT! Terassielämän alkaminen!

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Lasia

Uusi sommitelma ikkunalaudalla, kevään valo kimmeltelee lasissa niin kivasti - ja likaisissa ikkunoissa ei-ihan-niin-kivasti. Kevätsiivousta voisi kai alkaa pikkuhiljaa siis harkitsemaan...



























Sommitelmaan pääsivät kaksi lasikupua (toinen Kurvin Fidalta, toinen Porvoosta antiikkiliikkeestä, korallinpaloja, bambihulk, lahjaksi saatu Iittalan Kastehelmi-tuikkukippo, näköjään hyvin steariininen kynttilänjalka, työpaikan remontista dyykattu kemian mittalasi ja Prahasta tuotu lääkepullo - ja tuo linssi on piirtoheittimestä peräisin. Niitä minulla on kolme, ja niistä syntyy ehkä joskus jotain seinällepantavaa taustakuvien kanssa...

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Hiihtolomatunnelmissa

Vietimme tovi sitten mahtavan hiihtolomaviikon Lapissa. Mahtavan erityisesti siksi, että löysin itsestäni talviliikkujan - jonka seuraukseni ostin viime viikonloppuna myös sukset! Ohhoh, hämmentävää...

Mutta ehdimme me muutakin. Yksi vaikuttavimmista jutuista pitkään aikaan oli vierailu Reidar Särestöniemen erämaakodissa, galleriassa ja ateljeessa Kittilässä. Viime syksyn Lapin taika -näyttelyssä Ateneumissa oli pari upeaa Särestöniemeä, mutta nyt sain nähdä niitä kokonaisen näyttelyn verran, vieläpä autenttisissa puitteissa! Eivätkä nuo puitteetkaan olleet ihan mitä tahansa - esimerkiksi 70-luvulla rakennetun kelohirsigallerian kakkoskerroksessa löytyy saunaosasto uima-altaineen ja täytettyne joutsenineen.



Niin upeita värejä, niin mahtavaa sivellintyötä! Reidar oli aikansa julkkis, mutta minun sukupolvelleni jäänyt aika vieraaksi, luulisin. Sykähdyttävää tehdä tälläinen löytö suomalaisesta taiteesta!

Tilalta löytyvät myös Reidarin lapsuudenkoti, pieni tupanen, että uudemmat ateljee-asuintilat. Kaikki oli jätetty paikoilleen, kotimuseoiksi. Paikalla sai asiantuntevaa opastusta, ja Reidarin elämä avautui todella! Erakko, joka kuitenkin matkusti kosmopoliittina ympäri maailmaa - palatakseen taas erämaahan maalaamaan. Elinaikanaan tilalle ei tullut edes tietä, vaan kuljettiin veneellä. Uteliaisuudesta tutkin hänen elämäänsä lisää, ja epäilymme vahvistuivat: Reidarin seksuaalisuus oli aikanaan tarkkaan varjeltu salaisuus. Hänen elämänkumppaninsa oli paikallinen metsuri. Voi Reidar! Ei kenenkään pitäisi elää tuollaisen salaisuuden kanssa.




























Suosittelen erittäin lämpimästi vierailua Kittilän Särestöniemeen ja Särestöniemen taiteeseen, jos liikut Levin tai Ylläksen suunnalla!