Olen päässyt kaksi kertaa tekemään keramiikkaa japanilaisella rakutekniikalla. Tekniikassa esineet poltetaan kaasu-uunissa ulkona, jossa lämpötilan vaihtelut saavat lasitteen krakeloitumaan ja savu paljaat kohdat mustumaan. Kyllä iskee meikäläisen makuun tälläinen estetiikka! Elintarvikäyttöön rakutekniikka ei sovellu niin hyvin, koska polttolämpötila on matalampi ja krakleepinta ei ole vedenpitävä. Mutta rakulla voi hyvin tehdä kaikenlaisia säilytyspurkkeja, taidekeramiikkaa tai vaikka pienoisveistoksia. Perheen toisen aikuisen lemppari-rakutyö on tämä jämäsavesta muovailtu pääkallo. Memonto mori!
Toisenlaisiakin rakutöitä meidän taloudesta löytyy, niistä lisää myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti