keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Lasia

























Muistanette Berliinistä kirppikseltä löytämäni kuusikulmaisen lasi-asian? Löysin sille ei-ihan-niin-fiinin-mutta-silti-aikas-kivan kaverin Tukholman Designtorgetin alelaarista, ja naitin nämä kylppärissä! Toinen sai sisäänsä pinnejä, toinen pampuloita. Uusi lasikippo mätsää myös täydellisesti lempparikynsilakkani kanssa.

Pieniä juttuja nämä tällaiset kipposet ja kupposet, mutta kauniina yksityiskohtina tekevät silti arjestani jotenkin luksuksempaa!

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Kylässä


Kylässä on kiva käydä! Tämä koti on vieraillut blogissa jo aiemminkin, tässä lisää kuvia ihanan Maijun suloisesta kodista!





































Tapettia sain olla aikoinaan mukana valitsemassa, ja ihana hopeanhohtoinen tapetti löytyi Tapettitalolta. Valokuvat seinällä Hanna Koikkalaisen. Kaunisteen vuosipyyhe on magneeteilla kiinni jääkaapin kyljessä ja pääsee sitten ensi vuonna käyttöön!

Tämän takia rakastan lomia
























































Kotona on parasta, oli tänäkin jouluna. Lumi helpotti alun orastavaa kaukokaipuuta, ja miehen veljeltä saatu levari ja älppärikokoelma. Oltiin yökkärissä monta päivää, vain vieraiden aikana vähän skarpattiin. No ihan pikainen piipahdus tehtiin Tukholmassa, sieltä tuliaisina mm. klassinen Sergelin tori -tarjotin. Ja sain seinälle huipun seinäkalenterin uudelle vuodelle 2012, ja vähän lisää taulujakin!

perjantai 6. tammikuuta 2012

Kovan onnen kipposet

Hei taas ystävät, ja oikein ihanaa vuotta 2012! Olen lomaillut oikein urakalla ja jättänyt myös Sienikartan oman onnensa nojaan, mutta kuvia ja ajatuksia on taas tulossa. Toivottavasti niistä on iloa sinullekin! :)

Kerroinkin taannoin että olen tekemässä kuusikulmaisia pikkukippoja. Joulukiireiden lomassa valoin niitä valusavella ja muotilla, tarkoitukseni yllättää mies omatekoisella tarjoilusetillä. Kahdeksan onnistuikin mainiosti. Lasitusvaiheeseen saakka.

Lasitus ei ole vahvin puoleni (opintoihinikin kuului vain yksi keramiikan kurssi), lasitteet käyttäytyvät miten sattuvat (koska olen laiska tekemään koepaloja), ja työpaikkani keramiikkauuni on virkauransa päässä (eli lämpötiloista ei ole mitään täyttä varmuutta). Siihen kun yhdistää kärsimättömän ja hutiloivan luonteeni, niin lopputuloksena oli - roskiskamaa. Kokeilin neljää erilaista lasitetta kutakin kahteen kuppiin, ja niistä yksi oli kuplinut kummallisesti, ja kaksi muuta alkoivat säröilemään pahasti heti kun uunin luukkua raotin. Kun en tietenkään malttanut viimeisenä lomaa edeltävänä työpäivänä jäädä tunneiksi odottelemaan uunin perusteellisempaa jäähtymistä.

Kahdeksan kipon sarjasta onnistuikin lopulta vain YKSI. Ja oikein nätti tulikin. Mieskin tykkäsi. Kunnes joulupäivänä katsoimme Kuninkaan puhetta sängyssä herkkujen kanssa, ja onnistuin loikkaamaan ja ASTUMAAN juuri tuon kipon päälle. Räks. Halkeama näkyy ekan kuvan oikeassa kulmassa.

Olen koko hommasta sen verran sisuuntunut että UUSIA KIPPOJA ON TULOSSA! Jään vaikka joka päivä töiden jälkeen niitä vääntämään, kunnes saan miehelleni uuden kahdeksan vadin sarjan ehjänä kaappiin.

Ps. Nuo valkoiset asiat kipossa ovat herkullisia kookosjuttuja, eivät fetaa. ;)