Sohvaprobleemi

Muuttoprojektia saa / on pakko edistää (riippuu katsooko asiaa minun vai miehen näkökulmasta) myös lomalla, ja otimme ekaksi projektiksi sohvan. Vaan eipäs olekaan yhtään helppoa. Toiveissa kapean tilan maksimoiva kulmasohva, joka olisi mahdollisimman simppeli, mutta kepeän näköinen. Mahdollisesti vastapariksi tulisi sittenkin se minun vanha kissanraatelema plyysisohva, joka on vilahdellyt kuvissa aiemmin. Kun tuntuu niin oudolta vain ostaa pelkkää uutta - ei ole meidän juttu. Mahdollista myös että ostamme pyysisohvalle kaveriksi 50-60-lukulaisen tanskalaistyylisen nahkasohvan JOS SELLAINEN JOSTAIN NYT SATTUISI ILMESTYMÄÄN. Ebaykään ei nyt auta, vaikka siellä on sentään jotain tarjontaa tälläkin rintamalla.

Selasin hädissäni Emmas Designblogia hakusanalla sofa, ja tässä saldoa sieltä.

Tällaistakaan IHAN TAVALLISTA kulmapalasohvaa ei tunnu löytyvän Suomen markkinoilta. Joko mitoitus on tarkoitettu lähinnä linnaan tai muuhun palatsiin, tai sitten istuinosa ulottuu maahan saakka ja näyttää tosi raskaalta.

Tykkäisin kovasti tämän tyylisestä ratkaisusta, mutta ehkä kuitenkin kulmalla tai käsinojilla, muuten lököilyttävyys kärsii kovasti.

Jos puhutaan kulmasohvan sijaan vintage-nahkasohvista, niin Knoll-klassikkosohva olisi tosi mieluinen napituksineen. Valitettavasti Suomesta ei löydy kuin Ikean kopio, ja siihen mies ei taivu. Ja hyvä niin.

Rakastan tässä sohvassa raskauden ja keveyden yhdistelmää - sohva tuntuu melkein leijuvan ilmassa.

Suosikkinahkasohvani! Ja aivan mahtava yhdistelmä varsin pömpöösin tyylihuonekalun kanssa. Mii laik!